Klikkiotsikot edistävät yhteiskunnan polarisaatiota

Lapsen ulkovaatteet likaantuivat päiväkodissa Helsingissä: Nyt vanhempi vaatii rahaa. Näin otsikoi Helsingin Sanomat verkkojuttunsa 11.11.2024. Otsikko antoi ymmärtää, että lapsen ulkovaatteet likaantuivat normaalissa päiväkodin toiminnassa ja että vanhemman vaatimus oli kohtuuton ja vailla perusteita.

Tilaaja pääsi lukemaan jutun, josta selvisi, että päiväkodin eteiseen oli jätetty laatikko, josta oli vuotanut maalia lapsen vaatteille, ja että Helsingin kaupunki itse asiassa oli jo päättänyt maksaa huoltajalle korvauksen pilalle menneestä vaatteesta. Korvaus oli siis oikeutettu eikä tapahtuneessa ollut mitään kohauttavaa.

Päivän edetessä otsikko muuttui muotoon Lapsen ulkovaatteet sotkeentuivat maalista päiväkodissa Helsingissä: Vanhempi vaati rahaa. Tällöin otsikosta sai tietää, etteivät vaatteet likaantuneet tavanomaisissa ulkoleikeissä. Väärinymmärtämisen mahdollisuuksia oli silti yhä.

Vastaavia harhaanjohtavia otsikkoja julkaistaan eri medioissa päivittäin. Joskus ilmiöt vyyhtiytyvät, kuten hämeenlinnalaiskoulun uskonnollisia tilaisuuksia koskevassa uutisoinnissa. Vajavaisten tietojen perusteella tehtiin dramaattisia juttuja ja klikkiotsikoita, jotka saivat valtakunnanpoliitikotkin ottamaan kantaa asiaan, josta eivät olleet perillä.

Klikkiotsikot vaivaavat toimittajia itseäänkin

Kuinka usein uutistoimituksissa pysähdytään pohtimaan yhdessä, mitä ollaan tekemässä? Mitkä ovat arvot, mikä on visio, ja meneekö päivittäinen tekeminen niitä kohti? Viimeaikaisten journalististen verkko-otsikoiden perusteella tulkitsisin, että useiden suomalaisten toimitusten tavoitteita ovat kansalaisten luottamuksen heikentäminen, polarisaation vahvistaminen ja yhteiskuntarauhamme järkyttäminen.

Tämä on vahvasti sanottu, tiedän sen. Olen oikeasti ja vakavasti huolestunut. Vääristelevillä klikkiotsikoilla herätetään paheksuntaa ja käännetään ihmisiä toisiaan vastaan, ja tuntuu, ettei toimituksissa ymmärretä, kuinka vakavia seurauksia sillä voi olla.

Pyysimme dosentti Lauri Haapasen kanssa Vastuullisia valintoja, luotettavia tarinoita -tutkimushankkeemme kyselyssä toimittajia kertomaan omin sanoin, minkä journalististen ilmiöiden he uskovat heikentävän yleisön luottamusta journalismiin. Lähes puolet kyselyyn vastanneista mainitsi erikseen klikkiotsikot. Eikä kyse ole ainoastaan otsikoista. ”Klikkipotentiaali ohjaa aihe- ja näkökulmavalintoja”, kirjoitti eräs vastaaja. 

Journalismilla voisi myös etsiä ratkaisuja, rakentaa siltoja, lisätä ymmärrystä ja yhdistää. Malleja ja työkaluja on kyllä kehitetty. Tarjolla on esimerkiksi sovittelujournalismia ja ratkaisukeskeistä journalismia. Ratkaisukeskeisyys ei tarkoita hampaattomuutta tai päätäntävallan luovuttamista toimituksen ulkopuolelle.

Päätäntävallasta luopuminen ei tosin näyttäisi toimitusten johdossa juuri huolestuttavan. Klikkiotsikoita metsästettäessä päätöksentekoa ohjaa toimituksen sijaan sosiaalisen median alustojen toimintalogiikka. Ja arvata sopii, kiinnostaako somejättien omistajia suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi.