Lapsen ulkovaatteet likaantuivat päiväkodissa Helsingissä: Nyt vanhempi vaatii rahaa. Näin otsikoi Helsingin Sanomat verkkojuttunsa 11.11.2024. Otsikko antoi ymmärtää, että lapsen ulkovaatteet likaantuivat normaalissa päiväkodin toiminnassa ja että vanhemman vaatimus oli kohtuuton ja vailla perusteita. Tilaaja pääsi lukemaan jutun, josta selvisi, että päiväkodin eteiseen oli jätetty laatikko, josta oli vuotanut maalia lapsen vaatteille, ja että Helsingin kaupunki itse asiassa oli jo päättänyt maksaa huoltajalle korvauksen pilalle menneestä vaatteesta. Korvaus oli siis oikeutettu eikä tapahtuneessa ollut mitään kohauttavaa. Päivän edetessä otsikko muuttui muotoon Lapsen ulkovaatteet sotkeentuivat maalista päiväkodissa Helsingissä: Vanhempi vaati rahaa. Tällöin otsikosta sai tietää, etteivät vaatteet likaantuneet tavanomaisissa ulkoleikeissä. Väärinymmärtämisen mahdollisuuksia oli silti yhä. Vastaavia harhaanjohtavia otsikkoja julkaistaan eri medioissa päivittäin. Joskus ilmiöt vy
Käytämme faktan ja fiktion käsitteitä viittamaan yhtäältä sisältöön (tosi-epätosi) ja toisaalta muotoon (esim. kaunokirjallisuus-tietokirjallisuus). Olen käyttänyt pian kahdenkymmenen vuoden ajan faktan ja fiktion nelikenttää, joka havainnollistaa tekstien suhdetta faktaan ja fiktioon sekä muodon että sisällön näkökulmista. Nelikenttää voi käyttää työkaluna, se on kehittyvä ja muuttuva. Tämä versio on julkaistu kirjassa Tietokirjallisuuden lajit ja rajat (Gaudeamus, 2023) . Kentän vasemmassa alanurkassa ovat tekstit, jotka sisältävät merkittävästi tarkistettuja tosiasioita ja jotka julkaistaan faktan lajityypissä. Esimerkkeinä on uutissähke ja luonnontieteellinen tutkimusraportti. Esimerkit ovat toki kovin laajat ja yleistävät, mutta palvelevat tässä kohtaa tarkoitusta. Vastaavasti kentän oikeassa ylänurkassa on fantasia; tekstit, jotka sisältävät oleellisesti kuviteltua sisältöä ja jotka julkaistaan fiktiona. Vasemmassa alanurkassa ja oikeassa ylänurkassa vallitsee siis tavallaan har