Siirry pääsisältöön

Nykyhetki menneisyydessä

Henrik Laine kirjoitti HS Kuukausiliitteen huhtikuun 2000 numeroon jutun "Yhdeksän tuntia kuoleman sylissä". Se kertoo puskija-proomu Finn-Balticin turmasta ja kahdesta selvinneestä miehistön jäsenestä.

Juttu on kerrottu preesensissä ja kaikkitietävän kertojan avulla - vaikka kerrotuista tapahtumista on kulunut kymmenen vuotta eikä Laine itse ollut edes paikalla.

Kerrontatekniikka on rekonstruoitu reportaasi, aikamuotona itse asiassa historiallinen preesens. Rekonstruoitu reportaasi rikkoo yhden reportaasin tärkeimmistä, mielestäni ehkä sen kaikista tärkeimmän, periaatteen: läsnäolon vaatimuksen.

Tästä johtuen jutussa on omat eettiset ongelmansa. Kertoja esittää yleisenä totena tapahtumia ja ajatuksia, joita on jälkeen päin mahdoton todeksi osoittaa:
Kun yliperämiehelle tulee jano, konepäällikkö muistaa, että lähellä saunaosastoa on laivan varasto, ja miehet käyvät hakemassa sieltä Coca-Colaa. Kosonen kertoo Lommille, ettei heillä ole hätää niin kauan kuin alus kelluu vapaasti.
Lähteitä on toki käytetty runsaasti, on haastateltu pelastajia ja tutkijoita, luettu pöytäkirjoja.

Lopputulos on mielestäni onnistunut ja uskottava, joskaan ei tyypillinen suomalainen lehtijuttu. Pientä Valittujen Palojen Tapahtui tosielämässä -efektiä ei voi välttää.
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Faktaa fiktion keinoin

Kertomuksellisessa eli tarinallisessa journalismissa kerrotaan todellisesta maailmasta käyttäen fiktiolle tyypillisiä kerrontakeinoja, kuten dialogia​, kohtauksia ja cliffhangereita. Tyypillisiä kertomuksellisuutta hyödyntäviä juttutyyppejä ovat esimerkiksi reportaasi ja henkilöjuttu.  Kertomuksellisen journalismin ensisijaisena tavoitteena ei ole tiedonvälitys​​, vaan elämysten ​tarjoaminen ja ymmärryksen lisääminen. Kun perinteinen uutinen nojaa ​ajatukseen objektiivisesta tiedosta, kertomuksellisessa journalismissa ymmärretään, että eri ihmisten tulkinnat samasta tapahtumasta voivat olla hyvinkin erilaisia ja silti kaikki totta. Tämä ei saa ​silti ​johtaa totuuden hylkäämiseen. Tarinalliseen juttuun ei saa keksiä sisältöä, vaan kaikkien tosina esitettyjen tapahtumien ​​on pidettävä paikkansa yksityiskohtia myöten. Fakta ei saa livetä fiktion puolelle.  Kertomuksellisista jutuista on yleensä löydettävissä voima ja vastavoima. Voima voi olla esimerkiksi kahden ihmisen väl...
Lue lisää

"Saatetaan pian ottaa täältä naiset"

Rotulinjalla jatketaan. Muistatteko Sir Vilin eli Veli Karppasen, joka herätti 1990-luvulla suurta pahennusta maahantuomalla filippiiniläisiä naisia suomalaismiehille vaimoiksi? Jouni K. Kemppainen ja Teppo Sillantaus tekivät vuonna 1996 Hesarin Nyt-liitteeseen yhden parhaista suomalaisista lehtijutuista, kun he tekeytyivät Sir Viliä ihannoiviksi oppipojiksi ja lähtivät viettämään iltaa Vilin kanssa. He pyysivät, että Vili näyttäisi heille, miten naisia isketään. Jutussa Sir Vilillä on vapaa sana; hänen puheitaan ei ole juuri sensuroitu - tai siltä ainakin näyttää. Häneltä esitetään muun muassa seuraavanlaisia sitaatteja: - "Tuollaista ei voisi kotiin viedä. Lapset säikähtäisi." (Vili sanoo tämän katsoessaan ohi kulkevaa oman ikäistään, parhaimpiinsa laittautunutta naista.) - "Vilippiinoilla se on nätti, päärynänmuotoinen, suomalaisilla naisilla lanttu." (Vili vertailee lempiruumiinosaansa.) - "Ihan nuorta ja nättiä, mutta riiputettua. Näiden pitäisi...
2 kommenttia
Lue lisää

Uskotko ihmeisiin?

Olin syksyllä 2015 kouluttamassa tarinallisen journalismin perusteita erään mediakonsernin työntekijöille. Tauolla vaihdoin muutaman sanan yhden toimituspäällikön kanssa. Hän kertoi, että heidän merkittävin kilpailijansa ei itse asiassa ollut toinen vastaava mediatalo, vaan sivusto Arvostettu.com. Nieleskelin kahviani hämmentyneenä. Arvostettu.com oli valmiiksi pureskeltuja tunnereaktioita tarjoava verkkosivusto, jonka otsikot olivat kohtuuttoman pitkiä ja kertoivat usein, monennenko vauvan kohdalla lukija purskahtaisi nauramaan tai mitä uskomatonta kuvaruudun vasemmasta reunasta pian tulisi. Sivusto aliarvioi lukijoiden älyllisen kompetenssin lohduttomalla tavalla, ja siitä huolimatta moni tolkullisena pitämäni ihminen jakoi sisältöjä somessa mielellään. Olin vuonna 2017 Informaatiolukutaidon päivillä keynote-puhujana. Kerroin puheessani edellisen anekdootin ja pohdin asiaa seuraavasti: On hyvin ymmärrettävää, että ihmisillä on kaipuu nähdä ja kuulla hellyttäviä ja positiivisia asioit...
Lähetä kommentti
Lue lisää