Siirry pääsisältöön

Viisas essee pyyhekumista

Dear Lukija:
mitenkä tällaisen kirjeen oikein aloittaisi. On niin monta tapaa. No, aina voi yrittää ihan alusta:
Air-Francen Boeing 707 B:n pyörät jysähtivät Kennedy Airportin kiitorataan… Ei, liian kulunut aloitus.
Entä ’Paluu New Yorkiin’ -tyyli:
Kaupungin ilme on entinen. Huurut maanalaisen aukoissa. Halpojen hampurilaisten tuoksu. Kostea ilma kietoutuu niskaan kuin märkä, pehmeä huopa. Autojen hermostunut törähtely. Räikeät neonvalot, pimeät viskibaarit. Ilmeettömien poliisien paljaat pistoolinperät, pitkät patukat. ’Säteilysuoja’-kilpiä porttikäytävissä. Alakuloiset neekerit lakaisemassa katua. Ja joka hetki lopullisen yksinäisyyden tunne – täällä kukaan ei kysele, kukaan ei ihmettele.
Kylttien, viittojen, taulujen aarnio kaupungin ulkopuolella. Älä aja tänne! Pysy vasemmalla! Varo yhtyvää liikennettä! Varo – huoltoasema! Ja yhtäkkiä suurin kirjaimin, kuin komento tieteisromaanissa: XPWY! Ei hätää, se tarkoittaa pikatietä, express way; amerikkalaiset pelkistävät ja lyhentävät. Pikatie juoksee maailman rumimman ja leveimmän hautausmaan halki. Hautausmaan laidoilla on kaksi likaista tehdasrakennusta, Varaosavarasto ja Säilykepurkkitehdas.
Kävikö tuo alusta? Eikö? Tietysti voidaan aloittaa suoraan ihmisistä. -- (Suomen Kuvalehti 30/1964.)
Helsingin Sanomien edesmennyt päätoimittaja Simopekka Nortamo, mies joka hänkin teki suuren työn suomalaisen kerronnallisen journalismin hyväksi,  kuvasi edellisen jutun kirjoittanutta Juha Tanttua tämän nekrologissa seuraavasti:
Omassa ”pehmeässä” journalismissaan hän oli mestari; hän osasi muuntaa sanoiksi hetken tunnelmat, kuvata osuvasti ihmisen tai maiseman tai maan tai aikakauden; hän osasi kirjoittaa nokkelan aforismin tai viisaan ja kauniin esseen vaikka pyyhekumista tai postilaatikosta. (Helsingin Sanomat 26.7.1998)
Ja totta tosiaan, kun vajaa vuosi tämän "Kirjeitä Amerikasta" -juttusarjan lukemisen jälkeen saavuin ensi kertaa New Yorkiin, tunnistin Tantun kuvauksen yhä päteväksi ja voimakkaaksi, joitakin pikku detaljeja lukuun ottamatta. Maailma muuttuu, Eskoseni, mutta paljon pysyy samanakin.

Juha Tantun hienoja tekstejä löytyy myös esimerkiksi Viikkosanomista ja varhaisista HS Kuukausiliitteen numeroista.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Klikkiotsikot edistävät yhteiskunnan polarisaatiota

Lapsen ulkovaatteet likaantuivat päiväkodissa Helsingissä: Nyt vanhempi vaatii rahaa. Näin otsikoi Helsingin Sanomat verkkojuttunsa 11.11.2024. Otsikko antoi ymmärtää, että lapsen ulkovaatteet likaantuivat normaalissa päiväkodin toiminnassa ja että vanhemman vaatimus oli kohtuuton ja vailla perusteita. Tilaaja pääsi lukemaan jutun, josta selvisi, että päiväkodin eteiseen oli jätetty laatikko, josta oli vuotanut maalia lapsen vaatteille, ja että Helsingin kaupunki itse asiassa oli jo päättänyt maksaa huoltajalle korvauksen pilalle menneestä vaatteesta. Korvaus oli siis oikeutettu eikä tapahtuneessa ollut mitään kohauttavaa. Päivän edetessä otsikko muuttui muotoon Lapsen ulkovaatteet sotkeentuivat maalista päiväkodissa Helsingissä: Vanhempi vaati rahaa. Tällöin otsikosta sai tietää, etteivät vaatteet likaantuneet tavanomaisissa ulkoleikeissä. Väärinymmärtämisen mahdollisuuksia oli silti yhä. Vastaavia harhaanjohtavia otsikkoja julkaistaan eri medioissa päivittäin. Joskus ilmiöt vy...

Faktaa fiktion keinoin

Kertomuksellisessa eli tarinallisessa journalismissa kerrotaan todellisesta maailmasta käyttäen fiktiolle tyypillisiä kerrontakeinoja, kuten dialogia​, kohtauksia ja cliffhangereita. Tyypillisiä kertomuksellisuutta hyödyntäviä juttutyyppejä ovat esimerkiksi reportaasi ja henkilöjuttu.  Kertomuksellisen journalismin ensisijaisena tavoitteena ei ole tiedonvälitys​​, vaan elämysten ​tarjoaminen ja ymmärryksen lisääminen. Kun perinteinen uutinen nojaa ​ajatukseen objektiivisesta tiedosta, kertomuksellisessa journalismissa ymmärretään, että eri ihmisten tulkinnat samasta tapahtumasta voivat olla hyvinkin erilaisia ja silti kaikki totta. Tämä ei saa ​silti ​johtaa totuuden hylkäämiseen. Tarinalliseen juttuun ei saa keksiä sisältöä, vaan kaikkien tosina esitettyjen tapahtumien ​​on pidettävä paikkansa yksityiskohtia myöten. Fakta ei saa livetä fiktion puolelle.  Kertomuksellisista jutuista on yleensä löydettävissä voima ja vastavoima. Voima voi olla esimerkiksi kahden ihmisen väl...

Uskotko ihmeisiin?

Olin syksyllä 2015 kouluttamassa tarinallisen journalismin perusteita erään mediakonsernin työntekijöille. Tauolla vaihdoin muutaman sanan yhden toimituspäällikön kanssa. Hän kertoi, että heidän merkittävin kilpailijansa ei itse asiassa ollut toinen vastaava mediatalo, vaan sivusto Arvostettu.com. Nieleskelin kahviani hämmentyneenä. Arvostettu.com oli valmiiksi pureskeltuja tunnereaktioita tarjoava verkkosivusto, jonka otsikot olivat kohtuuttoman pitkiä ja kertoivat usein, monennenko vauvan kohdalla lukija purskahtaisi nauramaan tai mitä uskomatonta kuvaruudun vasemmasta reunasta pian tulisi. Sivusto aliarvioi lukijoiden älyllisen kompetenssin lohduttomalla tavalla, ja siitä huolimatta moni tolkullisena pitämäni ihminen jakoi sisältöjä somessa mielellään. Olin vuonna 2017 Informaatiolukutaidon päivillä keynote-puhujana. Kerroin puheessani edellisen anekdootin ja pohdin asiaa seuraavasti: On hyvin ymmärrettävää, että ihmisillä on kaipuu nähdä ja kuulla hellyttäviä ja positiivisia asioit...