Viisas essee pyyhekumista

Dear Lukija:

mitenkä tällaisen kirjeen oikein aloittaisi. On niin monta tapaa. No, aina voi yrittää ihan alusta:

Air-Francen Boeing 707 B:n pyörät jysähtivät Kennedy Airportin kiitorataan… Ei, liian kulunut aloitus.

Entä ’Paluu New Yorkiin’ -tyyli:

Kaupungin ilme on entinen. Huurut maanalaisen aukoissa. Halpojen hampurilaisten tuoksu. Kostea ilma kietoutuu niskaan kuin märkä, pehmeä huopa. Autojen hermostunut törähtely. Räikeät neonvalot, pimeät viskibaarit. Ilmeettömien poliisien paljaat pistoolinperät, pitkät patukat. ’Säteilysuoja’-kilpiä porttikäytävissä. Alakuloiset neekerit lakaisemassa katua. Ja joka hetki lopullisen yksinäisyyden tunne – täällä kukaan ei kysele, kukaan ei ihmettele.

Kylttien, viittojen, taulujen aarnio kaupungin ulkopuolella. Älä aja tänne! Pysy vasemmalla! Varo yhtyvää liikennettä! Varo – huoltoasema! Ja yhtäkkiä suurin kirjaimin, kuin komento tieteisromaanissa: XPWY! Ei hätää, se tarkoittaa pikatietä, express way; amerikkalaiset pelkistävät ja lyhentävät. Pikatie juoksee maailman rumimman ja leveimmän hautausmaan halki. Hautausmaan laidoilla on kaksi likaista tehdasrakennusta, Varaosavarasto ja Säilykepurkkitehdas.

Kävikö tuo alusta? Eikö? Tietysti voidaan aloittaa suoraan ihmisistä. -- (Suomen Kuvalehti 30/1964.)

Helsingin Sanomien edesmennyt päätoimittaja Simopekka Nortamo, mies joka hänkin teki suuren työn suomalaisen kerronnallisen journalismin hyväksi,  kuvasi edellisen jutun kirjoittanutta Juha Tanttua tämän nekrologissa seuraavasti:

Omassa ”pehmeässä” journalismissaan hän oli mestari; hän osasi muuntaa sanoiksi hetken tunnelmat, kuvata osuvasti ihmisen tai maiseman tai maan tai aikakauden; hän osasi kirjoittaa nokkelan aforismin tai viisaan ja kauniin esseen vaikka pyyhekumista tai postilaatikosta. (Helsingin Sanomat 26.7.1998)

Ja totta tosiaan, kun vajaa vuosi tämän "Kirjeitä Amerikasta" -juttusarjan lukemisen jälkeen saavuin ensi kertaa New Yorkiin, tunnistin Tantun kuvauksen yhä päteväksi ja voimakkaaksi, joitakin pikku detaljeja lukuun ottamatta. Maailma muuttuu, Eskoseni, mutta paljon pysyy samanakin.

Juha Tantun hienoja tekstejä löytyy myös esimerkiksi Viikkosanomista ja varhaisista HS Kuukausiliitteen numeroista.