Siirry pääsisältöön

Perillä on

Aamulehden Matti Kuusela on kertojana sukua Esa Kerolle. Hän kuvaa samanlaisella humaanilla lämmöllä ja arvostuksella ympäristöään.

Sanomalehtien liiton Paras juttu -kilpailussa vuonna 2007 ajattomien juttujen sarjassa kunniamaininnan sai Kuuselan juttu "Armin kaunis päivä" (Aamulehti Valo 13.4.2006). Se kertoo tarinan perheen länsigöötanmaanpystykorvan viimeisestä päivästä.

Teksti on kirjoitettu ensimmäisessa persoonassa, mutta se on kaukana egoistisesta minäkertojasta. Egoistinen minäkertoja röyhistelee rintaansa omilla kokemuksillaan, joita lukijat voivat seurata vain ulkopuolisina, kuin lasin takaa, kertojan armosta.

Kuuselan minäkertoja tarjoaa lukijalle yleisinhimillisen tunteen, johon on helppo samastua. En ole koskaan joutunut lopettamaan omaa koiraani, mutta itken silti. Itken sairasta läheistä, itken kuollutta läheistä, itken elämää ja itken rakkautta, joka voi päättyä vain luopumiseen ja ikävään.

Sataa kevyttä lunta, Armi kyntää hankea kuonollaan ja saa otsaansa lumisen tähden, näyttää hassulta, nuorelta.
Armi ylittää tien aina samasta kohdasta - en sitten koskaan oppinut ymmärtämään miksi. Se pissaa siististi liikennemerkin viereen, jatkamme matkaa kohti Vihnusjärveä; jaksaisikohan Armi vielä sinne asti?

Ei jaksa. Vihreän talon jälkeen Armi istahtaa, jää miettimään.

Järven jää hohtaa puiden lomasta: sadat kerrat Armi on viilettänyt jäällä, säntäillyt villisti rannalta toiselle. Ja joka kesäaamu Armi on ajanut sorsat rannalta veteen muka vihaisesti, mutta leikkiähän se on ollut, sorsatkin ovat siihen sopeutuneet, jopa odottaneet ärhäkkää pientä koiraa tulevaksi polkua pitkin.

Mistä sorsat ensi kesänä tietävät, että aamu on jo pitkällä?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Faktaa fiktion keinoin

Kertomuksellisessa eli tarinallisessa journalismissa kerrotaan todellisesta maailmasta käyttäen fiktiolle tyypillisiä kerrontakeinoja, kuten dialogia​, kohtauksia ja cliffhangereita. Tyypillisiä kertomuksellisuutta hyödyntäviä juttutyyppejä ovat esimerkiksi reportaasi ja henkilöjuttu.  Kertomuksellisen journalismin ensisijaisena tavoitteena ei ole tiedonvälitys​​, vaan elämysten ​tarjoaminen ja ymmärryksen lisääminen. Kun perinteinen uutinen nojaa ​ajatukseen objektiivisesta tiedosta, kertomuksellisessa journalismissa ymmärretään, että eri ihmisten tulkinnat samasta tapahtumasta voivat olla hyvinkin erilaisia ja silti kaikki totta. Tämä ei saa ​silti ​johtaa totuuden hylkäämiseen. Tarinalliseen juttuun ei saa keksiä sisältöä, vaan kaikkien tosina esitettyjen tapahtumien ​​on pidettävä paikkansa yksityiskohtia myöten. Fakta ei saa livetä fiktion puolelle.  Kertomuksellisista jutuista on yleensä löydettävissä voima ja vastavoima. Voima voi olla esimerkiksi kahden ihmisen väl...

Klikkiotsikot edistävät yhteiskunnan polarisaatiota

Lapsen ulkovaatteet likaantuivat päiväkodissa Helsingissä: Nyt vanhempi vaatii rahaa. Näin otsikoi Helsingin Sanomat verkkojuttunsa 11.11.2024. Otsikko antoi ymmärtää, että lapsen ulkovaatteet likaantuivat normaalissa päiväkodin toiminnassa ja että vanhemman vaatimus oli kohtuuton ja vailla perusteita. Tilaaja pääsi lukemaan jutun, josta selvisi, että päiväkodin eteiseen oli jätetty laatikko, josta oli vuotanut maalia lapsen vaatteille, ja että Helsingin kaupunki itse asiassa oli jo päättänyt maksaa huoltajalle korvauksen pilalle menneestä vaatteesta. Korvaus oli siis oikeutettu eikä tapahtuneessa ollut mitään kohauttavaa. Päivän edetessä otsikko muuttui muotoon Lapsen ulkovaatteet sotkeentuivat maalista päiväkodissa Helsingissä: Vanhempi vaati rahaa. Tällöin otsikosta sai tietää, etteivät vaatteet likaantuneet tavanomaisissa ulkoleikeissä. Väärinymmärtämisen mahdollisuuksia oli silti yhä. Vastaavia harhaanjohtavia otsikkoja julkaistaan eri medioissa päivittäin. Joskus ilmiöt vy...

"Saatetaan pian ottaa täältä naiset"

Rotulinjalla jatketaan. Muistatteko Sir Vilin eli Veli Karppasen, joka herätti 1990-luvulla suurta pahennusta maahantuomalla filippiiniläisiä naisia suomalaismiehille vaimoiksi? Jouni K. Kemppainen ja Teppo Sillantaus tekivät vuonna 1996 Hesarin Nyt-liitteeseen yhden parhaista suomalaisista lehtijutuista, kun he tekeytyivät Sir Viliä ihannoiviksi oppipojiksi ja lähtivät viettämään iltaa Vilin kanssa. He pyysivät, että Vili näyttäisi heille, miten naisia isketään. Jutussa Sir Vilillä on vapaa sana; hänen puheitaan ei ole juuri sensuroitu - tai siltä ainakin näyttää. Häneltä esitetään muun muassa seuraavanlaisia sitaatteja: - "Tuollaista ei voisi kotiin viedä. Lapset säikähtäisi." (Vili sanoo tämän katsoessaan ohi kulkevaa oman ikäistään, parhaimpiinsa laittautunutta naista.) - "Vilippiinoilla se on nätti, päärynänmuotoinen, suomalaisilla naisilla lanttu." (Vili vertailee lempiruumiinosaansa.) - "Ihan nuorta ja nättiä, mutta riiputettua. Näiden pitäisi...