Siirry pääsisältöön

Perillä on

Aamulehden Matti Kuusela on kertojana sukua Esa Kerolle. Hän kuvaa samanlaisella humaanilla lämmöllä ja arvostuksella ympäristöään.

Sanomalehtien liiton Paras juttu -kilpailussa vuonna 2007 ajattomien juttujen sarjassa kunniamaininnan sai Kuuselan juttu "Armin kaunis päivä" (Aamulehti Valo 13.4.2006). Se kertoo tarinan perheen länsigöötanmaanpystykorvan viimeisestä päivästä.

Teksti on kirjoitettu ensimmäisessa persoonassa, mutta se on kaukana egoistisesta minäkertojasta. Egoistinen minäkertoja röyhistelee rintaansa omilla kokemuksillaan, joita lukijat voivat seurata vain ulkopuolisina, kuin lasin takaa, kertojan armosta.

Kuuselan minäkertoja tarjoaa lukijalle yleisinhimillisen tunteen, johon on helppo samastua. En ole koskaan joutunut lopettamaan omaa koiraani, mutta itken silti. Itken sairasta läheistä, itken kuollutta läheistä, itken elämää ja itken rakkautta, joka voi päättyä vain luopumiseen ja ikävään.

Sataa kevyttä lunta, Armi kyntää hankea kuonollaan ja saa otsaansa lumisen tähden, näyttää hassulta, nuorelta.
Armi ylittää tien aina samasta kohdasta - en sitten koskaan oppinut ymmärtämään miksi. Se pissaa siististi liikennemerkin viereen, jatkamme matkaa kohti Vihnusjärveä; jaksaisikohan Armi vielä sinne asti?

Ei jaksa. Vihreän talon jälkeen Armi istahtaa, jää miettimään.

Järven jää hohtaa puiden lomasta: sadat kerrat Armi on viilettänyt jäällä, säntäillyt villisti rannalta toiselle. Ja joka kesäaamu Armi on ajanut sorsat rannalta veteen muka vihaisesti, mutta leikkiähän se on ollut, sorsatkin ovat siihen sopeutuneet, jopa odottaneet ärhäkkää pientä koiraa tulevaksi polkua pitkin.

Mistä sorsat ensi kesänä tietävät, että aamu on jo pitkällä?

Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Klikkiotsikot edistävät yhteiskunnan polarisaatiota

Lapsen ulkovaatteet likaantuivat päiväkodissa Helsingissä: Nyt vanhempi vaatii rahaa. Näin otsikoi Helsingin Sanomat verkkojuttunsa 11.11.2024. Otsikko antoi ymmärtää, että lapsen ulkovaatteet likaantuivat normaalissa päiväkodin toiminnassa ja että vanhemman vaatimus oli kohtuuton ja vailla perusteita. Tilaaja pääsi lukemaan jutun, josta selvisi, että päiväkodin eteiseen oli jätetty laatikko, josta oli vuotanut maalia lapsen vaatteille, ja että Helsingin kaupunki itse asiassa oli jo päättänyt maksaa huoltajalle korvauksen pilalle menneestä vaatteesta. Korvaus oli siis oikeutettu eikä tapahtuneessa ollut mitään kohauttavaa. Päivän edetessä otsikko muuttui muotoon Lapsen ulkovaatteet sotkeentuivat maalista päiväkodissa Helsingissä: Vanhempi vaati rahaa. Tällöin otsikosta sai tietää, etteivät vaatteet likaantuneet tavanomaisissa ulkoleikeissä. Väärinymmärtämisen mahdollisuuksia oli silti yhä. Vastaavia harhaanjohtavia otsikkoja julkaistaan eri medioissa päivittäin. Joskus ilmiöt vy...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Uskotko ihmeisiin?

Olin syksyllä 2015 kouluttamassa tarinallisen journalismin perusteita erään mediakonsernin työntekijöille. Tauolla vaihdoin muutaman sanan yhden toimituspäällikön kanssa. Hän kertoi, että heidän merkittävin kilpailijansa ei itse asiassa ollut toinen vastaava mediatalo, vaan sivusto Arvostettu.com. Nieleskelin kahviani hämmentyneenä. Arvostettu.com oli valmiiksi pureskeltuja tunnereaktioita tarjoava verkkosivusto, jonka otsikot olivat kohtuuttoman pitkiä ja kertoivat usein, monennenko vauvan kohdalla lukija purskahtaisi nauramaan tai mitä uskomatonta kuvaruudun vasemmasta reunasta pian tulisi. Sivusto aliarvioi lukijoiden älyllisen kompetenssin lohduttomalla tavalla, ja siitä huolimatta moni tolkullisena pitämäni ihminen jakoi sisältöjä somessa mielellään. Olin vuonna 2017 Informaatiolukutaidon päivillä keynote-puhujana. Kerroin puheessani edellisen anekdootin ja pohdin asiaa seuraavasti: On hyvin ymmärrettävää, että ihmisillä on kaipuu nähdä ja kuulla hellyttäviä ja positiivisia asioit...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Faktaa fiktion keinoin

Kertomuksellisessa eli tarinallisessa journalismissa kerrotaan todellisesta maailmasta käyttäen fiktiolle tyypillisiä kerrontakeinoja, kuten dialogia​, kohtauksia ja cliffhangereita. Tyypillisiä kertomuksellisuutta hyödyntäviä juttutyyppejä ovat esimerkiksi reportaasi ja henkilöjuttu.  Kertomuksellisen journalismin ensisijaisena tavoitteena ei ole tiedonvälitys​​, vaan elämysten ​tarjoaminen ja ymmärryksen lisääminen. Kun perinteinen uutinen nojaa ​ajatukseen objektiivisesta tiedosta, kertomuksellisessa journalismissa ymmärretään, että eri ihmisten tulkinnat samasta tapahtumasta voivat olla hyvinkin erilaisia ja silti kaikki totta. Tämä ei saa ​silti ​johtaa totuuden hylkäämiseen. Tarinalliseen juttuun ei saa keksiä sisältöä, vaan kaikkien tosina esitettyjen tapahtumien ​​on pidettävä paikkansa yksityiskohtia myöten. Fakta ei saa livetä fiktion puolelle.  Kertomuksellisista jutuista on yleensä löydettävissä voima ja vastavoima. Voima voi olla esimerkiksi kahden ihmisen väl...
Lue lisää