Siirry pääsisältöön

Miksi en pidä väliotsikoista?

Edellinen postaus ja sen esi- ja jälkipyykki saivat miettimään: mitä minulla on väliotsikoita vastaan?

Tarina. Se se on.

Prepatessani lastani biologian kokeeseen ymmärrän hyvin väliotsikon merkityksen oppikirjassa. Väliotsikon avulla aukeaman pituinen kappale jaetaan sopivan kokoisiin pikku palasiin. Väliotsikkoon nostetaan sitä seuraavan kappaleen olennainen sisältö. Näin esimerkiksi kokeeseen kertaaminen onnistuu, kun selailee vain väliotsikot.

Väliotsikko auttaa myös hahmottamaan esimerkiksi oman tutkimusraporttini rakennetta ja huomaamaan puutteita, mahdollista toistoa ja niin edelleen. Siis vallan mainio työkalu.

Mutta tarina. Tarina voi pahimmillaan kuolla väliotsikoiden takia. Väliotsikko ei toimi ääneen luetussa iltasadussa, miksi se toimisi tarinallisessa henkilöjutussa tai reportaasissa? Jos juttu etenee kronologisesti a:sta ö:hön, miksi minä haluaisin h:n kohdalla olevasta väliotsikosta kuulla jo etukäteen, mitä tapahtuu m:ssä? En halua spoilereita.

Ja koska suomalaiset toimittajat ovat erinomaisen hyviä kirjoittamaan uutisia ja käyttämään tärkeimmästä vähemmän tärkeään -järjestystä tai käsittelemään asioita blokeittain, tarinallinenkin aihe työnnetään turhan usein "uutistuutin" läpi samaan tuttuun muotoon, johon kuuluvat tietyt elementit: virke, virke, sitaatti -etenemismalli -- ja ne ryökäleen väliotsikot.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Faktaa fiktion keinoin

Kertomuksellisessa eli tarinallisessa journalismissa kerrotaan todellisesta maailmasta käyttäen fiktiolle tyypillisiä kerrontakeinoja, kuten dialogia​, kohtauksia ja cliffhangereita. Tyypillisiä kertomuksellisuutta hyödyntäviä juttutyyppejä ovat esimerkiksi reportaasi ja henkilöjuttu.  Kertomuksellisen journalismin ensisijaisena tavoitteena ei ole tiedonvälitys​​, vaan elämysten ​tarjoaminen ja ymmärryksen lisääminen. Kun perinteinen uutinen nojaa ​ajatukseen objektiivisesta tiedosta, kertomuksellisessa journalismissa ymmärretään, että eri ihmisten tulkinnat samasta tapahtumasta voivat olla hyvinkin erilaisia ja silti kaikki totta. Tämä ei saa ​silti ​johtaa totuuden hylkäämiseen. Tarinalliseen juttuun ei saa keksiä sisältöä, vaan kaikkien tosina esitettyjen tapahtumien ​​on pidettävä paikkansa yksityiskohtia myöten. Fakta ei saa livetä fiktion puolelle.  Kertomuksellisista jutuista on yleensä löydettävissä voima ja vastavoima. Voima voi olla esimerkiksi kahden ihmisen väl...
Lue lisää

"Saatetaan pian ottaa täältä naiset"

Rotulinjalla jatketaan. Muistatteko Sir Vilin eli Veli Karppasen, joka herätti 1990-luvulla suurta pahennusta maahantuomalla filippiiniläisiä naisia suomalaismiehille vaimoiksi? Jouni K. Kemppainen ja Teppo Sillantaus tekivät vuonna 1996 Hesarin Nyt-liitteeseen yhden parhaista suomalaisista lehtijutuista, kun he tekeytyivät Sir Viliä ihannoiviksi oppipojiksi ja lähtivät viettämään iltaa Vilin kanssa. He pyysivät, että Vili näyttäisi heille, miten naisia isketään. Jutussa Sir Vilillä on vapaa sana; hänen puheitaan ei ole juuri sensuroitu - tai siltä ainakin näyttää. Häneltä esitetään muun muassa seuraavanlaisia sitaatteja: - "Tuollaista ei voisi kotiin viedä. Lapset säikähtäisi." (Vili sanoo tämän katsoessaan ohi kulkevaa oman ikäistään, parhaimpiinsa laittautunutta naista.) - "Vilippiinoilla se on nätti, päärynänmuotoinen, suomalaisilla naisilla lanttu." (Vili vertailee lempiruumiinosaansa.) - "Ihan nuorta ja nättiä, mutta riiputettua. Näiden pitäisi...
2 kommenttia
Lue lisää

Uskotko ihmeisiin?

Olin syksyllä 2015 kouluttamassa tarinallisen journalismin perusteita erään mediakonsernin työntekijöille. Tauolla vaihdoin muutaman sanan yhden toimituspäällikön kanssa. Hän kertoi, että heidän merkittävin kilpailijansa ei itse asiassa ollut toinen vastaava mediatalo, vaan sivusto Arvostettu.com. Nieleskelin kahviani hämmentyneenä. Arvostettu.com oli valmiiksi pureskeltuja tunnereaktioita tarjoava verkkosivusto, jonka otsikot olivat kohtuuttoman pitkiä ja kertoivat usein, monennenko vauvan kohdalla lukija purskahtaisi nauramaan tai mitä uskomatonta kuvaruudun vasemmasta reunasta pian tulisi. Sivusto aliarvioi lukijoiden älyllisen kompetenssin lohduttomalla tavalla, ja siitä huolimatta moni tolkullisena pitämäni ihminen jakoi sisältöjä somessa mielellään. Olin vuonna 2017 Informaatiolukutaidon päivillä keynote-puhujana. Kerroin puheessani edellisen anekdootin ja pohdin asiaa seuraavasti: On hyvin ymmärrettävää, että ihmisillä on kaipuu nähdä ja kuulla hellyttäviä ja positiivisia asioit...
Lähetä kommentti
Lue lisää