Siirry pääsisältöön

Klikki-inkku on klikkiotsikon viekas pikkusisko

Minä pidän Kodin Kuvalehdestä paljon. Se on laadukas lehti. Siellä on hyviä kirjoittajia ja etevä editointi. 

Mutta nyt.


Mitä sitten tapahtui, oli yllätys. Ilmaisu on kopioitu suoraan amerikkalaisesta mediasta. Se on meille tuttu arvostettu.com -kaltaisilta käännössivustoilta, joiden koskettavia juttuja linkkailemme ahkerasti somessa. 

Ilmaisu on kökköä kieltä, se ei istu luontevasti suomalaiseen suuhun. Se on klikkiotsikon viekas pikkusisko.

Ilkka Malmberg jakoi aikanaan journalismin kahteen lajiin lukijan tiedonintressin mukaan: uroita (tai poliittisesti korrektimmin luonnontieteilijöitä) kiinnostavat numerot ja yksiselitteinen, nopeasti sulava data, naaraita (tai hermeneutikkoja) tarina, tulkinta ja ymmärrys. Jako on yksinkertainen, mutta aika pätevä. Moni meistä tunnistaa kuuluvansa jompaankumpaan tyyppiin.

Somemaailmassa näyttäisi siltä, että klikkiotsikoilla houkutellaan urosjuttuihin, klikki-ingresseillä naarasjuttuihin. Klikkiotsikko ei ehdi herättää emootioita, se antaa koukkunsa heti: Onko tässä maailman rumin kala - katso kuva! Klikki-ingressissä taas herutetaan tunnetta. Tämänkin jutun otsikossa on jo isoja sanoja: kuolema, elämä. Ingressissä tarjotaan vähän enemmän konkretiaa: syöpä. Koskettava tarina luvassa. Selviytymistarinaksikin sitä on lupa odottaa. Ja sitten vielä YLLÄTYS!

Tarvitseeko Kodin Kuvalehden kaltaisen laatulehden todella langeta näin halpoihin konsteihin, jotka halveksivat lukijan omaa ymmärrystä? Antakaa meidän löytää tunteemme itse!

Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Klikkiotsikot edistävät yhteiskunnan polarisaatiota

Lapsen ulkovaatteet likaantuivat päiväkodissa Helsingissä: Nyt vanhempi vaatii rahaa. Näin otsikoi Helsingin Sanomat verkkojuttunsa 11.11.2024. Otsikko antoi ymmärtää, että lapsen ulkovaatteet likaantuivat normaalissa päiväkodin toiminnassa ja että vanhemman vaatimus oli kohtuuton ja vailla perusteita. Tilaaja pääsi lukemaan jutun, josta selvisi, että päiväkodin eteiseen oli jätetty laatikko, josta oli vuotanut maalia lapsen vaatteille, ja että Helsingin kaupunki itse asiassa oli jo päättänyt maksaa huoltajalle korvauksen pilalle menneestä vaatteesta. Korvaus oli siis oikeutettu eikä tapahtuneessa ollut mitään kohauttavaa. Päivän edetessä otsikko muuttui muotoon Lapsen ulkovaatteet sotkeentuivat maalista päiväkodissa Helsingissä: Vanhempi vaati rahaa. Tällöin otsikosta sai tietää, etteivät vaatteet likaantuneet tavanomaisissa ulkoleikeissä. Väärinymmärtämisen mahdollisuuksia oli silti yhä. Vastaavia harhaanjohtavia otsikkoja julkaistaan eri medioissa päivittäin. Joskus ilmiöt vy...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Uskotko ihmeisiin?

Olin syksyllä 2015 kouluttamassa tarinallisen journalismin perusteita erään mediakonsernin työntekijöille. Tauolla vaihdoin muutaman sanan yhden toimituspäällikön kanssa. Hän kertoi, että heidän merkittävin kilpailijansa ei itse asiassa ollut toinen vastaava mediatalo, vaan sivusto Arvostettu.com. Nieleskelin kahviani hämmentyneenä. Arvostettu.com oli valmiiksi pureskeltuja tunnereaktioita tarjoava verkkosivusto, jonka otsikot olivat kohtuuttoman pitkiä ja kertoivat usein, monennenko vauvan kohdalla lukija purskahtaisi nauramaan tai mitä uskomatonta kuvaruudun vasemmasta reunasta pian tulisi. Sivusto aliarvioi lukijoiden älyllisen kompetenssin lohduttomalla tavalla, ja siitä huolimatta moni tolkullisena pitämäni ihminen jakoi sisältöjä somessa mielellään. Olin vuonna 2017 Informaatiolukutaidon päivillä keynote-puhujana. Kerroin puheessani edellisen anekdootin ja pohdin asiaa seuraavasti: On hyvin ymmärrettävää, että ihmisillä on kaipuu nähdä ja kuulla hellyttäviä ja positiivisia asioit...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Faktaa fiktion keinoin

Kertomuksellisessa eli tarinallisessa journalismissa kerrotaan todellisesta maailmasta käyttäen fiktiolle tyypillisiä kerrontakeinoja, kuten dialogia​, kohtauksia ja cliffhangereita. Tyypillisiä kertomuksellisuutta hyödyntäviä juttutyyppejä ovat esimerkiksi reportaasi ja henkilöjuttu.  Kertomuksellisen journalismin ensisijaisena tavoitteena ei ole tiedonvälitys​​, vaan elämysten ​tarjoaminen ja ymmärryksen lisääminen. Kun perinteinen uutinen nojaa ​ajatukseen objektiivisesta tiedosta, kertomuksellisessa journalismissa ymmärretään, että eri ihmisten tulkinnat samasta tapahtumasta voivat olla hyvinkin erilaisia ja silti kaikki totta. Tämä ei saa ​silti ​johtaa totuuden hylkäämiseen. Tarinalliseen juttuun ei saa keksiä sisältöä, vaan kaikkien tosina esitettyjen tapahtumien ​​on pidettävä paikkansa yksityiskohtia myöten. Fakta ei saa livetä fiktion puolelle.  Kertomuksellisista jutuista on yleensä löydettävissä voima ja vastavoima. Voima voi olla esimerkiksi kahden ihmisen väl...
Lue lisää