Siirry pääsisältöön

Olkaamme tukehtumatta narratiivisuuteen!

Mies oli tukehtua narratiivisuuteensa.

Loistavaa satiiria. Tarinallisuuden ja narratiivisuuden nousu journalismissa toki ilahduttaa minua, kun olen pyöritellyt käsitteitä jo viidentoista vuoden ajan. Mutta ei, tarina ei ole autuaaksi tekevä muoto. Se ei ole hyvä uutisen korvike. Ja toisaalta, tarinassakin pitää aina olla "uutinen": muutos, merkitys.

Journalismin ilmiöt ovat usein kuin hyökyaaltoja. Kun tavikset tulivat muotiin, niitä oli joka jutussa. Kun graafit tulivat muotiin, niitä väännettiin aiheesta kuin aiheesta. Kun toimittajan kommentti tuli muotiin, lehdissä nähtiin ennätysmäärä sisällötöntä lätinää. Kun monologi tuli muotiin, pahimmillaan liki puolet yhden aikkarin numerosta saattoi olla sitaattia.

Mikä tahansa hyväkin ilmiö inflatoituu, kun sitä käytetään liikaa. Useimpien kliseiden takanakin on briljantti ajatus - miten niistä muuten olisi kliseitä tullutkaan? Tarina on loistava muoto, journalistin työkalupakissa yksi väline muiden joukossa. Taitoa on osata valita oikea väline oikeaan tilanteeseen.

Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

  1. Olli Sulopuisto7. toukokuuta 2014 klo 9.35

    Muistakaamme myös http://lehtilehti.fi/2006/08/lehti_siirtyy_luovaan_lehtikirjoittamiseen/

    VastaaPoista
  2. Maria Lassila-Merisalo7. toukokuuta 2014 klo 9.38

    Kiitos Olli! Olin ehtinyt jo unohtaa tuon!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Klikkiotsikot edistävät yhteiskunnan polarisaatiota

Lapsen ulkovaatteet likaantuivat päiväkodissa Helsingissä: Nyt vanhempi vaatii rahaa. Näin otsikoi Helsingin Sanomat verkkojuttunsa 11.11.2024. Otsikko antoi ymmärtää, että lapsen ulkovaatteet likaantuivat normaalissa päiväkodin toiminnassa ja että vanhemman vaatimus oli kohtuuton ja vailla perusteita. Tilaaja pääsi lukemaan jutun, josta selvisi, että päiväkodin eteiseen oli jätetty laatikko, josta oli vuotanut maalia lapsen vaatteille, ja että Helsingin kaupunki itse asiassa oli jo päättänyt maksaa huoltajalle korvauksen pilalle menneestä vaatteesta. Korvaus oli siis oikeutettu eikä tapahtuneessa ollut mitään kohauttavaa. Päivän edetessä otsikko muuttui muotoon Lapsen ulkovaatteet sotkeentuivat maalista päiväkodissa Helsingissä: Vanhempi vaati rahaa. Tällöin otsikosta sai tietää, etteivät vaatteet likaantuneet tavanomaisissa ulkoleikeissä. Väärinymmärtämisen mahdollisuuksia oli silti yhä. Vastaavia harhaanjohtavia otsikkoja julkaistaan eri medioissa päivittäin. Joskus ilmiöt vy...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Uskotko ihmeisiin?

Olin syksyllä 2015 kouluttamassa tarinallisen journalismin perusteita erään mediakonsernin työntekijöille. Tauolla vaihdoin muutaman sanan yhden toimituspäällikön kanssa. Hän kertoi, että heidän merkittävin kilpailijansa ei itse asiassa ollut toinen vastaava mediatalo, vaan sivusto Arvostettu.com. Nieleskelin kahviani hämmentyneenä. Arvostettu.com oli valmiiksi pureskeltuja tunnereaktioita tarjoava verkkosivusto, jonka otsikot olivat kohtuuttoman pitkiä ja kertoivat usein, monennenko vauvan kohdalla lukija purskahtaisi nauramaan tai mitä uskomatonta kuvaruudun vasemmasta reunasta pian tulisi. Sivusto aliarvioi lukijoiden älyllisen kompetenssin lohduttomalla tavalla, ja siitä huolimatta moni tolkullisena pitämäni ihminen jakoi sisältöjä somessa mielellään. Olin vuonna 2017 Informaatiolukutaidon päivillä keynote-puhujana. Kerroin puheessani edellisen anekdootin ja pohdin asiaa seuraavasti: On hyvin ymmärrettävää, että ihmisillä on kaipuu nähdä ja kuulla hellyttäviä ja positiivisia asioit...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Faktaa fiktion keinoin

Kertomuksellisessa eli tarinallisessa journalismissa kerrotaan todellisesta maailmasta käyttäen fiktiolle tyypillisiä kerrontakeinoja, kuten dialogia​, kohtauksia ja cliffhangereita. Tyypillisiä kertomuksellisuutta hyödyntäviä juttutyyppejä ovat esimerkiksi reportaasi ja henkilöjuttu.  Kertomuksellisen journalismin ensisijaisena tavoitteena ei ole tiedonvälitys​​, vaan elämysten ​tarjoaminen ja ymmärryksen lisääminen. Kun perinteinen uutinen nojaa ​ajatukseen objektiivisesta tiedosta, kertomuksellisessa journalismissa ymmärretään, että eri ihmisten tulkinnat samasta tapahtumasta voivat olla hyvinkin erilaisia ja silti kaikki totta. Tämä ei saa ​silti ​johtaa totuuden hylkäämiseen. Tarinalliseen juttuun ei saa keksiä sisältöä, vaan kaikkien tosina esitettyjen tapahtumien ​​on pidettävä paikkansa yksityiskohtia myöten. Fakta ei saa livetä fiktion puolelle.  Kertomuksellisista jutuista on yleensä löydettävissä voima ja vastavoima. Voima voi olla esimerkiksi kahden ihmisen väl...
Lue lisää